Page 19

Husari_7_2015

KOONNUT: Jukka Lehtinen ja Niina Kauppinen Jorvin päivystyksen lisärakennuksen valmistuessa on myös toimintoja viritetty useilla moniammatillisilla lean-työryhmillä. HUSARI 7 | 2015 19 Uudet tilat ja tavat Hoidon tarpeen arviointi Aikuisten päivystyksessä parannettiin omatoimisesti päivystykseen hakeutuvi-en huonokuntoisten potilaiden hoitoon pääsyä. Sairaanhoitaja tunnistaa jonosta välitöntä hoitoa vaativat potilaat ja laittaa loput potilaat kiireellisyysjärjes-tykseen. Sihteerin tehtävänä on kirjata potilas sisään päivystykseen. Projektin avulla ilmoittautumisen ja hoidontarpeen arvioinnin odotusaika lyheni alle kymmeneen minuuttiin. Ambulanssipotilaiden hoidonar-vioinnissa poistettiin päällekkäisyyksiä muokkaamalla päivystyksen ja ensihoi-don kiireellisyysluokitukset vastaamaan toisiaan ja yhtenäistettiin toimintata-poja ensihoidon ja päivystyksen kesken. Samalla vapautettiin päivystyksen hoita-jaresursseja muihin tehtäviin. Laitteet käyttöön nopeammin Lääkintätekniikan huoltopalveluketjua ke-hittävän ryhmän tavoitteena oli nopeuttaa rikkoutuneen lääkintälaitteen kulkua huolto-prosessin läpi takaisin käyttöön. Kolme moniammatillista ryhmää käsitteli tiloihin, kuljetuksiin ja tietojärjestelmiin liitty-viä osaprosesseja. Jokainen ryhmä löysi pullonkauloja ja mo-neen pulmaan löydettiin toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Osa ratkaisuista pystyttiin toteuttamaan välittömästi. Tilaryhmä sai nykyisiä lääkintälaitehuollon tiloja paljon toimivammaksi ja akuuttiin tilapul-maan löytyi ratkaisuehdotus. Kuljetusryhmässä suunniteltiin muun muassa vakiokierto päivystys-lisärakennuksen yksiköihin. Näin yksiköiden ei enää tarvitse tilata lait-teille erikseen kuljetusta huoltoon. Tietojärjes-telmäryhmä pyrki selkiyttämään huollon tilaus-ta ja onnistuikin siinä. Hoito loppuun päivystyksessä Lasten päivystyksessä aloitetaan uusi päivys-tysseurantapotilaiden toimintamalli lapsille, joiden odotettu hoitoaika osastolla olisi lyhyt. Mallissa seuranta ja hoito toteutetaan päivys-tyksessä. Ensin lääkäri tekee selkeän hoitosuunnitel-man ja päättää seuranta-ajasta, joka voi pisimmil-lään olla 12 tuntia. Lapsen vanhempi jää lapsen kanssa päivystykseen seuranta-ajaksi. Tavoitteena on, että seurantapäätöksen tehnyt lääkäri myös kotiuttaa potilaan. Jos lapsi ei ole kotiutuskuntoi-nen seuranta-ajan päätyttyä, vaihtoehtoina ovat vuodeosasto tai hoito kotisairaalassa. Päivystysseurantaan jäävän lapsen tulosyy voi olla esimerkiksi hengitysvaikeus, lievä myrky-tys, allerginen reaktio, kuumekouristus tai aivo-tärähdys. Toimintaa mitataan potilastyytyväisyydel-lä, potilaiden lukumäärällä ja mahdollisten uu-sintapäivystyskäyntien määrällä. Röntgeniin pääsy selkeäksi Kuvantamisen toiminta auttaa omalta osaltaan potilaan pääsemistä päivys-tysalueelta nopeammin joko jatkohoitoon tai kotiin. Uuden toimintatavan mukaan päivystyksellisiä alaraajan ultraäänitutki-musaikoja voidaan varata seuraavalle arkipäivälle. Näin potilas tietää tarkan tutkimusaikansa eikä joudu odottamaan tutkimukseen pääsyä päivystyspo-liklinikalla, eivätkä alaraajatutkimukset enää ruuhkauta radiologipäivystystä viikonloppuisin. Röntgenlähetteen ja kuljetuspyynnön puuttuminen on hidastanut tut-kimusten saatavuutta. Nyt röntgenistä soitetaan puolen tunnin kuluttua päivystykseen, jos kuljetuspyyntö tai röntgenlähete puuttuvat. Karsimalla turhaa puhelinliikennettä saadaan lisäaikaa potilaan tutkimusten tekemi-seen ja hoitoon. Röntgenhoitajat tekevät potilaan tietoihin merkinnän, kun tutkimus on tehty. Näin päivystys saa heti tästä tiedon ja potilaan jatkohoito nopeutuu. Tieto kulkemaan paremmin Laboratoriopalveluita kehitettäessä tavoitteena oli lyhentää päivystyspotilaiden läpimenoaikoja sekä valmistautua lisära-kennukseen tuleviin uusiin ja laajentuviin toimintoihin. Esimerkki esille tulleista epäkohdista on, että eri am-mattiryhmät käyvät monta kertaa turhaan katsomassa po-tilaan laboratoriovastauksia, koska he eivät tiedä niiden minimivalmistumisaikaa eikä järjestelmä hälytä tulosten saa-pumisesta. Ratkaisu tähän ongelmaan on, että laboratorio listaa yleisimpien tutkimusten minimivalmistusajat. Tietojärjestelmien kankeus ja keskustelemattomuus oli syy useisiin ongelmiin, mutta työryhmällä ei ollut mahdolli-suus vaikuttaa tähän. Projektin myötä muodostui hyvä mah-dollisuus toiminnan jatkuvaan kehittämiseen projektityöryh-män kautta.


Husari_7_2015
To see the actual publication please follow the link above