Page 38

Husari_7_2015

38 7 | 2015 HUSARI KOLUMNI SAIRAALAPASTORI TUULA PASURI Kiitollisuus on lahja On uutisia, jotka pysäyttävät informaatiotulvan keskellä. Jokin aika sitten huoma-sin Helsingin Sanomissa ristiriitaisen otsikon: ’Hyksin potilaat tyytyväisiä, vaikka halvaantuisivat’. Selvisi, että yli 90 prosenttia Hyksin neurokirurgian potilaista oli tyytyväisiä hoitoonsa. Nekin, jotka jouduttiin leikkaamaan uudestaan tai jotka saivat vaikeita komplikaatioita. Tutkimustulos oli yllätys tutkijoille ja varmaan myös lukijoille. Tulosta selitettiin hy-vällä hoitohenkilökunnalla ja ’potilaiden suhteellisuuden tajulla’. Huomasin olevani iloinen siitä, että oman sairaalani huippuammattilaiset saivat kiitosta julkisesti ja perustellusti. Ja vielä heiltä, jotka tietävät, mistä puhuvat eli potilailta. Huomasin pohtivani myös ’potilaiden suhteellisuuden tajua’. Vaikeistakin tilanteista voi selvitä, kun kohdellaan yksilöllisesti. Ihmiset, jotka ovat pelänneet tulevaa, suur-ta leikkausta ja menehtymistä, ovat kiitollisia, kun elämä jatkuu. Vaikka se ei heti entisin voimin eikä ilman vaikeita komplikaatioita jatkuisikaan, jatkuu se kuitenkin lopulta, uusin toivein ja mahdollisuuksin. Tässä hoitohenkilökunnalla on ollut ratkaiseva rooli. Vaikeistakin tilanteista voi mennä eteenpäin, kun on kokemusta kohdattuna olemisesta, hyvästä hoidosta. Potilasta ei ole jätetty yksin ennen eikä jälkeen leikkauksen. Lääkäri ja hoitaja ovat kuunnelleet ja selittäneet. He ovat rohkaisseet ja synnyttäneet luottamusta. He ovat jo sairaalassa viitoittaneet tietä eteenpäin. Potilasta on kohdeltu arvokkaana ihmisenä. Hän on tyytyväinen. Se on ollut hyvän tekemistä, joka ei ole unohtunut. Uutinen pisti myös miettimään, miten moni meistä terveydenhuollon alueella työskentelevistä iloitsisi vastaavasta palautteesta. Potilaiden kokemus haastaa hyvän tekemiseen. Meissä kaikissa asuu toive, että voisim-me onnistua työssämme. Potilailta saa-tu palaute on arvokasta. Se kehottaa antamaan aikaa ja tilaa juuri hänen kokemukselleen ja kuulemiselleen. Hyvää voimme tehdä myös toisil-lemme huomioimalla ja anta-malla palautetta onnistuneesta yhteistyöstä. Kaikista meistä ei julkisuudessa puhuta suurin ot-sikoin, arkikokemus on jokaista paljon lähempänä. Tutun ihmi-sen palaute kuulostaa rehelliseltä ja aidolta. Olen onnistunut siinä, mitä teen ja se on huomattu! Hyvä palaute synnyttää kiitollisuut-ta. Se voisi olla joululahja toisillem-me. Pienten lasten kirurgisen osaston osas-tonhoitaja Satu Kiesvaaran mukaan potilaita hoitava henkilökunta on avainasemassa kehit-tämistyössä. – Olin lokakuun alussa Atlantassa mag-neettisairaala- konferenssissa. Vierailulla Emory Saint Joseph’s Hospitalissa näimme käytännös-sä, kuinka magneettisairaala toimii. Minuun teki suuren vaikutuksen se, että potilaita hoi-tavan henkilöstön oli luonnollista olla mukana kehittämisessä ja päätöksenteossa, Kiesvaara sanoo. Kiesvaaran yksikössä on käytössä ideatau-lu, johon voi helposti laittaa kehitysideoita. – Olemme muun muassa yhtenäistäneet käytäntöjä pitkäaikaispotilaiden hoitotarvik-keiden vaihtopäivän suhteen ja parantaneet kirjaamiskäytäntöjä, kertoo Kiesvaara. Asiantuntijat kehittämään – Magneettisairaalakulttuuri palvelee kehit-tämistyötä luomalla reitin, jota pitkin asioita viedään eteenpäin. Tavoitteena on matala or-ganisaatiorakenne, jossa potilastyössä toimi-vat hoitajat osallistuvat aktiivisesti toimin-taan joka tasolla, kertoo Inger Mäenpää. Magneettisairaalamallin mukaisesti myös Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä nimetään sisäisiä asiantuntijaryhmiä, kunhan magneettisairaalasta kertovat tiedotustilaisuu-det on pidetty. Syöpäkeskuksessa aloittaa moniammatil-lisia asiantuntijaryhmiä joulukuussa. – Asiantuntijaryhmien avulla pyritään yhtenäistämään käytäntöjä ja toimintamalle-ja. Tällä hetkellä olemme myös rakentamassa syöpäpotilaan hoitoprosesseja magneettisairaa-lamallin mukaisesti, Susanna Miettinen sanoo. Kaikki mukaan – Magneettisairaala näkyy jo niin toiminnan suunnittelussa kuin kahvipöytäkeskusteluis-sakin. Uskon, että suurin osa henkilökunnasta tietää, mikä magneettisairaala on ja mitä sillä haetaan, Miettinen kertoo. Miettisen mukaan yksi haasteista liittyy siihen, että magneettisairaala on lähtöisin Yh-dysvalloista. Siellä käytetyt termit voivat olla vaikeasti ymmärrettäviä ja Suomen lainsää-däntö on erilainen. Magneettisairaala ei kosketa pelkästään hoitohenkilökuntaa, vaan kaikkea henkilökuntaa liikelaitoksineen.


Husari_7_2015
To see the actual publication please follow the link above