Page 50

Husari_7_2015

Vuoden vaihtuessa monilla on tapana käy-dä ajatuksissaan läpi kuluneen vuoden ta-pahtumia, tehdä uuden vuoden lupauksia ja suunnitelmia tulevalle vuodelle. Vastaa-via asioita käydään läpi myös työpaikoilla ja organisaatioissa muun muassa toimintaker-tomusten ja -suunnitelmien muodossa. Työsuojelun toimintakausi on lähesty-mässä puoliväliä, ja HUS:n työhyvinvoin-tiohjelman yksi päätavoitteista ja paino-pistealueista vuosille 2014-2015 on ollut hyvin toimiva työyhteisö. Työhyvinvointioh-jelmassa on kuvattu monipuolisesti niitä tekijöitä, joilla toimiva työyhteisökäsitettä kuvataan. 50 7 | 2015 HUSARI Toimivassa työyhteisössä jokainen työnte-kijä tietää yhteisen perustehtävän ja tavoit-teet yksikön toiminnalle. Tehtävänkuvat ovat selkeät, työntekijöillä koulutustaan vastaavat tehtävät ja ammattitaito. Myös perehdytys on suunnitelmallista. Työyhteisöä, työhyvinvointia ja sen proses-seja johdetaan vuorovaikutuksessa ja osallista-vasti yhteistoiminnallisella otteella. Esimiehet ovat tässä tärkeässä roolissa. Työn kuormit-tavuutta seurataan. Mahdollisia riskitekijöitä pyritään ehkäisemään erilaisin keinoin, kuten muuttamalla työtapoja, huomioimalla työ-aikaergonomiasuosituksia ja tarkastelemalla resurssien jakautumista. Työn ja työn ulkopuo-lisen ajan yhteensovittamiseen on useita kei-noja, joita on mahdollista hyödyntää työtehtä-vään liittyen. Näin vuoden lopussa haastaisin meidät kaikki työyksiköissämme pohtimaan, miten meillä on kuluneena vuotena toteutunut toi-mivan työyhteisön kehittäminen ja mitä tavoit-teita haluamme asettaa tulevalle vuodelle? PÄÄLUOTTAMUSMIES Aloitin edunvalvontatyön vuoden 1991 alus-ta. Tuolloin kuvittelin, että olisi mahdollista vaikuttaa enemmänkin työntekijöiden edun-valvontaan. Aika pian huomasin, että mah-dollisuudet ovat aika vähissä ja pienin askelin pitää edetä. Uudenmaan sairaanhoitopiirissä henki-löstöä johdettiin löyhästi yhtymätasolta ja sairaanhoitoalueet toimivat melko vapaasti noudattaen yhtymätasolla sovittuja raameja. Yhteistoiminnassa ja keskustellen asiat kui-tenkin etenivät. Kun HUS perustettiin vuonna 2000 ja or-ganisaatio muuttui todella suureksi, siirtyi päätöksenteko kauaksi tavallisesta työnteki-jästä. Yhteistä kummallekin organisaatiolle on se, että taloudelliset haasteet ovat olleet suuret. Säästöistä neuvoteltiin 1990-luvulla ja niistä neuvotellaan nyt. Kummallakin kerralla on henkilöstön joustavuutta koeteltu ja hei-dän palvelussuhteen ehtonsa ovat heikenty-neet. Hyvällä yhteistyöllä ja yhteisesti asioista sopien uskon, että tästäkin selvitään. Hoitotyön asema on edelleen heikko, vaikka juhlapuheissa hoitotyölle annetaan arvo ja ammattitaitoa kehutaan. Hyvin usein katsotaan, että hoitajaa voidaan siirrellä pai-kasta toiseen eikä arvosteta sitä syväosaamis-ta, jota hän on hankkinut. Työnantaja ei aina ymmärrä, että hoitajat ovat suuntautuneet eri erikoisaloille eivätkä haluaisi siirtyä työsken-telemään täysin vieraan erikoisalan tehtäviin. Mikäli toivotaan, että HUS:stakin löytyisi magneettisairaalan kriteerit täyttävä yksikkö, on asenteiden muututtava. Positiivista on kui-tenkin se, että hoitotyötaustainen johtaja us-kallettiin valita Porvoon sairaanhoitoalueen johtoon. On ikävä myöntää, että kovin moni asia ei ole muuttunut 25 vuodessa. Edelleenkin toi-von, että yhteistoiminta työnantajan ja työn-tekijöiden välillä olisi niin hyvää, ettei edus-tuksellisia järjestelmiä tarvittaisi. Edelleen odotan, että hoitajat nähtäisiin hoitamisen ja hoitotyönjohtajat johtamisen asiantuntijoina. Taas alkaa jälleen mielenkiintoinen yksi vuosi olla loppumassa ja haluan toivottaa teil-le kaikille oikein mukavaa joulun odotusta ja entistä parempaa vuotta 2016! Neljännesvuosisata edunvalvon-taa – onko mikään muuttunut? TYÖSUOJELUVALTUUTETTU LEENA PIIRONEN Tehyn koordinoiva pääluottamusmies MARI HOLM Työsuojeluvaltuutettu HYKS Lasten ja nuorten sairaudet Puolivälissä ollaan – miten meillä menee?


Husari_7_2015
To see the actual publication please follow the link above