Työnantaja tukee merkittävästi Kysymykseen kuinka työnantaja tukee ur-heilu- uraa Kusti Kittilä vastasi, että työnan-tajan antama tuki on valtaisa. - 600 työtunnin lisäksi palkattomat virkavapaat kisareissuille ja leireille ovat menneet lomakauden ulkopuolella läpi. Työpisteen positiivinen suhtautuminen kilpaurheiluun on myös merkittävä voima-vara, arvioi Kusti. Teemu Härkönen lisäsi, että työnantajana RVL antaa erinomaisen mahdollisuuden harrastaa maastohiihtoa ns. puoliammat-tilaisena. - Vastaavia mahdollisuuksia ei Suomessa kovin monessa työpaikassa ole. 600 työtun-tiin tai noin 78 työpäivään kun lisää omat vapaapäivät ja lomat, niin saa rakennettua kuntoa tavoitteellisesti harjoituskaudella. Talven kilpailuissa voi haastaa muitakin kuin itsensä, totesi Teemu. Työn ja harjoittelun yhteensovittaminen Työn ja harjoittelun yhteensovittaminen tuo omat haasteet kisakunnon rakentami-seen. Kumpikin Kainuun karpaasi on vuosi-en aikana havainnut miten asia onnistuu ja on mahdollista tarkasti suunnitellen. Kustin mukaan pitkien työpäivien vuoksi vartioasemalla ei juuri harjoituksia tehdä tai niistä ei ainakaan palauduta. - Käytännössä kaikki työpäivät ovat har-joituksellisesti minulle lepopäiviä. Yritän suunnitella harjoitukset siten, että kovem-pien kisa- ja treenijaksojen aikana minulla olisi käytössä harjoitusvapaata, vuosilomaa tai virkavapaata. Huolellisen suunnittelun ja harjoittelun rytmittämisen vuoksi asiat ovat järjestyneet toistaiseksi niin, ettei tasoitusta kauteen valmistautumisessa ole tarvinnut antaa kilpakumppaneihin nähden, Kusti kertoi tyytyväisenä. - Nuorempana tuli turhan paljon har-joiteltua pitkien työpäivien lisäksi. Kuor-mitusta kertyi välillä liikaa, arvioi Teemu Härkönen. - Viime vuosien kokemusten mukaan parhaiten toimisi harjoittelun painotta-minen hyvin tehokkaasti jaksoihin, joiden aikana voi oikeasti treenata tuottavasti. Työputken ajan voi palautua itse harjoitte-lusta ja keskittyä tekemään työtä.. Urheilukipinästä ammatinvalintakysymys Molemmat rajavartijat ovat saaneet urhei-lukipinän jo lapsuudessa. Kusti arvioi, että syy hänen kipinäänsä oli urheilullinen ko-tikatu Pyhäjoella, jossa liikunta ja urheilu kuuluivat päivittäin normaaliin elämään. - Nuorempana kloppina seurailin pitkälti kotikadun Timo Topparin jalanjälkiä. Myö-hemmin olen seurannut hiihtävän maasto-pyöräilijän Carl Swensonin esimerkkiä. Teemu Härkönen taas kertoi, että mallia tekemiseen on haettu milloin kenestäkin hiihtäjästä ja hänen tekniikoistaan ja omi-naisuuksistaan. Lapsena urheilun esikuvia olivat tietenkin kotimaan huiput. Teemun hiihtoinnostukseen vaikutti nuo-rena nopeasti opitut hiihtotekniikat ja koti-väen kannustus. - Kainuun hiihtoseurassa meillä oli junioriaikaan todella hyvä porukka, jonka kanssa harjoittelimme ja kiersimme kilpai-luja. Tuosta ryhmästä myöhemmin ripeintä vauhtia laduilla on pitänyt Matti Heikkinen. Noilta ajoilta mielenkiinto urheilemiseen tarttui voimakkaimmin, muisteli Teemu. - Taidettiin meitä karpaaseiksikin kutsua. Ammatinvalintakysymyksen tultua ajan-kohtaiseksi nuorille urheilijoille RVL:n tun-nettuus urheilumyönteisenä työnantajana vaikutti tulevaan ammattiin. - Kilpaurheilun olisi joutunut jättämään paljon pienempään rooliin ja aivan eri tasolle, jos olisi hakeutunut muille aloille. Täysin ammattihiihtäjäksi ei vauhtia olisi riittänyt tarpeeksi, pohti Teemu ammatin-valintaansa. Kesäkauden harjoittelu Talven kilpahiihtokauden kynnyksellä ky-syimme KR:n karpaaseilta kesän harjoitte-lun sujmisestat ja tavoitteista alkavaa kil-pailukautta ajatellen. Kustin kesä- ja syyskauden harjoitusvii-koilla tunteja kertyy 18 - 25, mutta kisa-kaudella määrät pyörivät 14 - 18 -tuntiin. Vakiotreenipaikkoja kesäisin ovat Vuokatti ja Ylläs. - Harjoitukset toteutan touko-syys-kuussa maastopyörällä, rullahiihtäen ja salilla. Kesäisin pidän kisavirettä yllä aja-malla 10 - 20 maastopyöräkisaa. Loka-kuusta eteenpäin hiihdon lajiharjoittelu korostuu, mutta viikko-ohjelmasta löytyy tukiharjoitteluna juoksua, salitreenejä ja pyöräilyä, paljasti Kusti Kittilä kisakunnon rakentamisen taustoja. Teemu Härkönen kertoi kunnon rakenta-misen painottuvan kesällä kotiharjoitteluun ja Kainuun lähialueen kuntien treenimah-dollisuuksien hyödyntämiseen. - Harjoittelusta suuri osa on juoksua ja rullahiihtoa. Rullilla ylävartaloa vahvistavaa tasatyöntöä kertyy useampi tunti viikkoon. Lisäksi pyöräilen, voimaharjoittelen ja tree-naan jonkun treenin meloen, valotti Teemu valmistautumistaan alkavaan kauteen. -Llisäksi tulee muutama harjoitusviikko Vuokatissa ja Muoniossa. Keski-Euroopassa käydään todennäköisesti ennen lumille siirtymistä. Harjoittelua on tällä kaudella määrällisesti saman verran viime vuosina, mutta olen pystynyt tekemään enemmän tuottavampia kovia harjoituksia. Saa nähdä saisiko siitä talveen pienen pykälän vauhtia lisää, pohti Teemu toiveikkaana. Talven tavoitteet Kusti Kittilällä on yksi tavoite alkavaa maastohiihtokautta ajatellen: - Arvokisaedustus hiihdossa hyvällä suo-rituksella olisi kova juttu. Päätähtäimeni on Lahden MM-hiihdoissa. Niiden 50 km:n vapaalla haluan olla maalissa ykkönen. Minun pitää siis tehdä urani paras hiih-tokausi, jotta tavoitteeseen päästään, Kit-tilä ennakoi tulevaa kautta. Kustin makein voitto on sprinttihiihdon SM-kulta vuo-delta 2007. Teemun mukaan urheilussa menestymi-nen on aina mieluisaa ja palkitsevaa, kun tulosta muodostuu työnteon palkaksi. Här-kösen parhaimmat saavutukset ovat soti-laiden maailmanmestaruus partiohiihdosta ja viestivoitot SM-hiihdoista Vuokatin jouk-kueella. Teemun tavoitteet tälle kaudelle ovat myös kovia. - Tulevan kauden päätavoitteet ovat Sotshissa Venäjällä Sotilaiden maailmanki-soissa, joissa toistaiseksi paras on 4. sija 15 km:n matkalla. Olisi hienoa saada kirkastet-tua, Teemu asettelee tavoitteitaan. - Kotimaan kilpailuissa haen menestystä SM-hiihdoissa ja maastohiihdon Suomen cupissa. Henkilökohtainen SM-mitali ylei-sestä sarjasta kelpaisi vielä RAJAMME VARTIJAT 19
Rajamme Vartijat 3-2016
To see the actual publication please follow the link above