lämpiävät kätevästi kamiinalla ja tarjoavat erityisesti talvisaikaan suojaa esimerkiksi kelkkavarusteiden vaihtoon. Saksanpaimenkoiranarttu Fani nuuskii innokkaasti vaikuttaa Lahnajärven raikasta aamuilmaa. Pysähdys partiomajalla tarjoaa myös rajakoiralle mahdollisuuden jaloitte-luun, sillä useimmiten matka jatkuu autolla tarkastettavalle rajaosuudelle. Partioautossa vietetään aiempaa enemmän aikaa; jalkaisin rajaa tarkastetaan koiran kanssa noin 10-15 km päivässä. Lisäksi kalustosta löytyy mön-kijöitä rajatöiden avuksi ja kelirikkoaikana liikkumiseen, moottorikelkkoja talveksi ja veneitä vesialueiden tarkastamiseen. Koiran kanssa liikkuminen tuo omat vaatimuk-sensa partiointiin, mutta valvontalaitteiston nykyaikaistamisesta huolimatta rajakoira on edelleen rajamiehen korvaamaton työkaveri. 10 vuoden virkaura Rajakoira aloittaa virkauransa heti kahdek-sanviikkoisena ja luovutusikäisenä pentuna. Koulutus työkoiraksi kestää noin kaksi vuot-ta. Rajakoirien koulutus painottuu tottele-vaisuuteen sekä jäljenajoon. Lisäkoulutusta annetaan tarvittaessa. 10 vuoden ikäisenä koira voi vielä työskennellä kyseisen käyttö-kauden loppuun, ja sen jälkeen koira siirtyy hyvin ansaittuille eläkepäiville yleensä oh-jaajansa huomassa. Ilomantsissa työskentelevien Maksimai-sen ja Fanin tapauksessa koiranohjaaja on jää piakkoin eläkkeelle koiran ollessa vasta viisivuotias. Tarvittaessa koira voi siirtyä toi-selle rajavartioasemalle jatkamaan virkauraa, mutta onnekseen Fani on voinut viime kuu-kausina totutella työskentelemään uuden ohjaajansa, ohjaajaharjoittelija Toni Loijak-sen vierellä. Fani siis työskentelee tulevai-suudessakin Ilomantsin tutuissa maisemissa. Raja-aukolla kuljettaessa koira hakee oman reittinsä käskyllä ”oma polku”. Ohjaa-jan tehtäväksi jää tulkita koiran ilmaisemia merkkejä. Avainasemaan nouseekin ohjaa-jan ja koiran välinen yhteistyö ja -ymmär-rys, sillä koira merkkaa kaikki löytämänsä jäljet. Kokenut koiranohjaaja Maksimainen osaa kertoa esimerkiksi karhun jäljen muis-tuttavan siinä määrin ihmisen hajujälkeä, että se voi hämmentää koiraa. Keskimäärin koira haistaa maksimissaan noin vuorokau-den vanhat hajujäljet, mutta tämä normi vaihtelee vuodenajasta riippuvan hajujäljen haihtuvuuden mukaan. Partiossa viestitään viranomaisverkossa toimivin puhelimin. Kuva: Kaisa Simola Luotto hajuaistiin Myös epäillyissä lu-vattomissa rajanyli-tystilanteissa ohjaajan on luotettava koiran hajuaistiin. Jos raja-nylityksen epäillään tapahtuneen, partio tekee alkuilmoituksen Onttolassa sijaitse-vaan, kellon ympäri päivystävään johto-keskukseen. Sieltä hä-lytetään tarvittaessa lisää henkilökuntaa paikalle. Tämän jäl-keen jälki suojataan, merkataan ja doku-mentoidaan myö-hempää tutkintaa varten. Jäljenajoon lähdetään välittö-mästi, ja tarvittaessa paikalle hälytetään useampi koirapartio katkomaan jälkeä sy-vyyssuunnassa. Suo-men ja Venäjän raja-valtuutetut vaihtavat tietoa tapahtumasta, jonka jälkeen yleensä käynnistetään yhtei-nen tutkinta. Venäjän osapuolen luvalla jäl-löytyvät myös luotiliivit ja suojakypärät tiukkoihin tilanteisiin, mutta yleisimmin virka-apua poliisille annetaan pienissä tie-liikenneonnettomuuksissa ja etsittäessä ka-donnutta henkilöä. Kiireellisissä tilanteissa, kuten epäillyn rattijuopon pysäyttämisessä, rajavartiomiehellä on velvollisuus ja toimi-valtuus puuttua tilanteeseen välittömästi ja omatoimisesti. Kadonneen henkilön et-sinnässä voidaan hyödyntää esimerkiksi koirapartion tai helikopterin tukea. Vartiolentolaivueen helikopteri päivystää säännöllisesti P-KR:n alueella ja on tarvit-taessa myös rajamiesten tukena. Helikopteri mahdollistaa koirapartion nopean siirtymi-sen paikasta toiseen kiireellistä toimintaa vaativissa tilanteissa, tai sitä hyödynnetään erityisen vaikeakulkuisten alueiden tarkasta-miseen. Vielä 90-luvulla rajamiehet viettivät pitkiäkin aikoja tähystystorneissa ja jopa keä voidaan yhteisessä tutkinnassa tarvitta-essa ajaa myös rajan toisella puolen. Akuuteissa rajatapahtuma- tai etsintäti-lanteissa apuun voidaan hälyttää rajavar-tioston töissä olevia resursseja laajemmin-kin eli käytännössä toisen aseman partioita. Suuressa avuntarpeessa voidaan hälyttää myös vapaalla olevaa tai jopa toisen raja-vartioston henkilökuntaa. Ilmaresursseja eli helikopteria tai lentokonetta käytetään tar-peen mukaan. Poliisin apuna kiireellisissä tilanteissa Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön kehittyessä rajavartijat ovat saaneet aiem-min vain poliisille kuuluneita toimivaltuuk-sia. Ne ovat lisänneet myös PTR-yhteistyön eli poliisin, Tullin ja RVL:n yhteistoiminnan mahdollisuuksia. Rajamiehen henkilökoh-tainen varustevyö sisältää nykyään samoja varusteita kuin poliisinkin. Partioautosta 24 RAJAMME VARTIJAT
Rajamme Vartijat 3-2016
To see the actual publication please follow the link above