kopterien paremman toimintakyvyn vuoksi tehtäväkenttää on onnistuttu laajenta-maan, jolloin meripelastushelikoptereita ei tarvitse sitoa Keski-Suomen virka-aputeh-täviin, Vikkula sanoo. Toiminnan keskittämistrendi Säästövelvoitteet uhkaavat kuitenkin meri-pelastustoimintaa. Valtioneuvoston ehdo-tuksen mukaan Turun pelastushelikopterien lennonjohtopalvelu tulee katkeamaan yön tunteina, mikä vaikuttaa huonolla säällä operointiin koko Länsi-Suomessa. Suunni-telma on osa sisäisen turvallisuuden selon-tekoa. VLLV:n lisäksi sopeutusohjelma pakottaa esimerkiksi Suomenlahden merivartioston keskittämään toimintaansa Helsinki-Van-taan lentoasemalle, jossa matkustajaliiken-teen tiedetään kasvavan viiden prosentin vuosivauhtia. SLMV:n henkilöstötoimiston päällikkö majuri Mikko Mustajärven mukaan lisään-tyvän matkustajaliikenteen hallitsemiseksi joudutaan taloudellisten puitteiden ohella miettimään yhä enemmän myös henkilös-töresurssien riittävyyttä. – Toimintaa täytyy keskittää. Henkilöstöä joudutaan siirtämään merivartioston muista toiminnoista Helsinki-Vantaan lentoken-tälle. Tällöin muita toimintoja joudutaan suorittamaan nykyisellä tai jopa vähem-mällä väkimäärällä, Mustajärvi selittää. Uusi näkökulma lentämiseen Lentäjäoppilas Santeri Dawant vietti yh-deksän kuukautta lentokoulutuksessa Norjassa. Kurssin päätteeksi Dawant sai siviilimääräysten mukaisen helikopterian-siolentäjän lupakirjan. Koulutukseen kuului koneen käsittelyä, hätätoimenpiteiden har-joittelua ja myös erilaisia mittari- ja suun-nistuslentoja. – Helikopterilla lennettäessä maail-maa pystyy katsomaan eri näkökulmasta, kun kopterilla voi laskeutua lähes mihin tahansa. Maastolaskut ja erilaiset suun-nistustehtävät Norjan vuoristomaisemissa painuivat mieleeni, Dawant kertoo innos-tuneena. Muutama viikko sitten Dawant aloitti Koala-helikopterin tyyppikurssin Rova-niemellä. Kurssilla on luvassa entistä vaati-vampia lentoharjoituksia. Kesällä Espoosta kotoisin oleva Dawant pääsi kuitenkin kurkis-tamaan VLLV:n toimintaan harjoituslennoilla. – Odotan eniten mereen liittyviä tehtäviä kuten meripelastusta. Viiden vuoden sisällä pääsen varmaankin siirtymään B412 tai Super Puma -helikoptereihin riippuen siitä, missä kaupungissa ja tukikohdassa työs-kentelen, Dawant kertoo. RVL:n lentäjien palvelussitoumukset ovat pitkiä. Lentäjän virkaan kuuluu myös siirto-velvollisuus kuten muidenkin virkamiesten virkoihin. Lisäksi lennonopettajat viettävät neljästä kahdeksaan viikkoa koulutusko-mennuksilla Suomessa tai simulaattorihar-joituksissa ulkomailla. Helikoptereiden miehistön työ täyttyy nopeista lähdöistä ja vaikeista päätöksistä, onnistumisista ja menetyksistä. Helikopte-rin tulee olla ilmassa tukikohtavalmiudessa 15 minuutissa hälytystehtävän saamisesta. – Parasta tässä työssä on se, että jokai-nen työpäivä alkaa ja loppuu aina eri tavalla, Silverberg sanoo. Aina ei voi itse vaikuttaa VLLV:n Helsingin tukikohdassa helikopteri-lentäjät seuraavat tiiviisti sään kehittymistä ja ennusteita laatiessaan lentosuunnitel-maa. Päivittäin tehtävä riskianalyysi mittaa miehistön väsymystä ja stressitilaa. – Henkilökohtaisen elämän murheet, vii-meaikainen lentokokemus tai ravinto saat-taa myös vaikuttaa lennon turvallisuuteen. Lentoturvallisuuspäällikkömme laatima tarkistuslistan auttaa meitä riskien arvioin-nissa, Vikkula kertoo. 38 RAJAMME VARTIJAT
Rajamme Vartijat 3-2016
To see the actual publication please follow the link above