Page 45

Rajamme Vartijat 3-2016

yhdistivät, ja miesten oli helppo keskustella yhdessä. Pekka Niittylän mielestä yhteinen defu-sing oli hyödyllinen, mutta hän pitää puut-teena sitä, ettei paikalla ollut tilanteiden jälkipuintiin koulutettuja henkilöitä. Jäl-kipuinneista olisi saatu enemmän irti, jos koulutusta olisi ehditty antaa ennen ope-raatiota ainakin partioiden johtajille. Defusing tarkoittaa kokemusten purka-mista välittömästi ja debriefing jälkipuintia koulutetun ammattilaisvetäjän kanssa. Ne ovat strukturoituja, traumaattisen tapah-tuman jälkeen tietyllä aikaviiveellä toteu-tettavia kriisityön menetelmiä. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Vapaavuorolla miehistö lepäsi, kävi yhdessä uimassa ja keksi tekemistä. Niit-tylä kokee palautuneensa työvuoroista suhteellisen hyvin, vaikka olikin operaa-tion jälkeen äärettömän väsynyt. Yövuo-rot kotivesilläkin väsyttävät, saati sitten Egeanmerellä, jossa elettiin jatkuvassa jännityksessä. Lepo palauttaa Poseidon Sea -operaatioiden kaltaisis-sa työtehtävissä stressihormonipitoisuus nousee korkealle. Keho varmistaa suoriutu-misen pysyttelemällä koko ajan hälytys- ja valmiushälytystilassa. Vireystila jää helposti päälle. Onkin äärettömän tärkeää levätä tapahtumien jälkeen, jotta aistijärjestelmä palautuu. Niittylä kokee palautuneensa operaa-tiosta hyvin. Suomeen palattuaan Länsi- Suomen merivartiostossa työskentelevä Niittylä piti riittävän pitkän vapaan. – Pystyin suunnittelemaan osallistumi-seni operaatioon siten, että siitä paluun jälkeen oli yli viikko vapaata, vartiolaivan päällikkö sanoo. Operaatiossa oli mukana merivartijoita eri puolilta Suomea. Osa joutui työvuoroon heti Suomeen palattuaan. Niittylä toivoo, että jatkossa tähän kiinnitettäisiin huomi-ota. Frontexin operaatioihin osallistuneet tarvitsevat tarpeeksi palautumisaikaa. – Ihmisillä on taipumus jatkaa työntekoa palautumisen alettua välttyäkseen nouse-vilta reaktioilta, kertoo turkulainen Terveys-talon työterveyspsykologi Leena Helelä- Ahopuro. Kotiin palattuaan Pekka Niittylä lepäsi. Kaikki operaatioon osallistuneet ovat ker-toneet olleensa valtavan väsyneitä. Niittylä ei ole kertonut kokemuksistaan puolisolleen yksityiskohtaisesti. Hänestä paras kuulija ja keskustelukumppani on saman kokenut kollega. Pelastustyöstä palautumisen merkityk-seen on havahduttu vuosien myötä etenkin vuoden 2001 syyskuun 11. päivän tapah-tumien jälkeen. Silloin osa pelastustöitä tehneistä romahti jälkeenpäin ja menetti toimintakykynsä. Suomessa on kehitetty viime vuosina esim. poliiseille post trauma -työpajoja Yhdysvaltojen toimintamallien mukaan. Operaation jälkipurku Pekka Niittylä järjesti kesäkuussa purku-tilaisuuden veneoperaatioissa olleille. He ovat työstäneet kokemuksiaan kukin taval-laan. Osa on keskustellut työterveyshuol-lossa työterveyspsykologin kanssa. Operaation purkutilaisuudessa käytiin yhdessä läpi tapahtumia ja pohdittiin miten hyödyntää kokemuksia seuraavissa operaa-tioissa - miten esimerkiksi teknistä ja tak-tista puolta voi parantaa entisestään. Niittylä piti tilaisuudessa puhuneiden työterveyslääkärin ja työterveyspsykologin neuvoja hyvinä. Mieleen jäi esimerkiksi se, että palautuakseen rasituksesta ihmisen on hyvä tietää jotain palautumisesta. Omien reaktioiden ymmärtäminen ja niiden palau-tumismekanismin tunteminen tehostavat palautumista. – Jaksamisessa kyse ei ole vain yksit-täisestä tapahtumasta. Palautuminen on tärkeää, koska kuormittavat kokemuk-set kasaantuvat ihmisen muistiin, kertoo aiheesta Poseidon Sea -operaatioon osal-listuneiden purkupäivässä puhunut Helelä- Alhopuro. Pekka Niittylä toivoo, että partioiden joh-tajilla olisi debriefing- ja defusing-koulutus. – Kotimaassakin tulee haastavia tilan-teita. Esimerkiksi heinäkuussa yhtenä viik-kona molemmissa merivartiostoissa oli yhteensä noin 15 tapausta, joissa meri-vartiomiehet etsivät tai noutivat vainajaa, elvyttivät tai olivat mukana muussa vas-taavassa erittäin haastavassa tilanteessa, Niittylä kertoo. – Näin keskusteluista saataisiin enem-män irti, mikä auttaisi tilanteista palautu-mista. Jälkipuinnin pitäisi olla yhtä itses-tään selvää kuin paperitöiden tekeminen tehtävien jälkeen vaikean tilanteen mentyä ohi. Käsittelemättömät kokemukset kumuloituvat Pelastus- ja kriisinhallintatehtävät voi-vat olla yhtäjaksoisia, kuten Poseidon Sea -operaatiossa, jossa lepojaksot jäivät ly-hyiksi, tai ne voi olla yksittäisiä tehtäviä, joiden välissä saattaa kulua pidempi aika. Käsittelemättömät traumaattiset kokemuk-set voivat kumuloitua mielen syövereihin aiheuttaen aivoissa fysiologisia muutoksia. Myös tilanteen seuraaminen herättää mieltä kuormittavia reaktioita. Kärsimyksen ja kuoleman näkeminen ja siitä kuuleminen nostaa tutkitusti merkittävästi stressitasoa. Ihmisen aistijärjestelmä tarvitsee rankan kokemuksen jälkeen mahdollisuuden levätä ja rauhoittua. Traumaattisissa tilanteissa työskentele-vien jälkihoidon tarkoitus on lievittää jälki-oireita, ehkäistä juuttumista kehossa tun-tuviin tuskallisiin ja toimintaa häiritseviin tiloihin. Tämä nopeuttaa toipumista. Kokemusten jakaminen kollegoiden kanssa auttaa työstämään ja jäsentämään kokemusta, mikä neutralisoi tapahtumien vaikutusta aivoissa ja edistää sitä kautta palautumista. Pelastustyössä mukana ollei-den on havaittu lisäävän alkoholin käyttöä poistaakseen mielessä ja kehossa tuntuvaa ylivireystilaa. Alkoholi kuitenkin vaikeuttaa palautumista. Jos kokemuksista ei palaudu, ne kumu-loituvat ja ihminen saattaa traumatisoitua vähitellen. Käsittelemättömät, muistin syö-vereihin kasaantuvat ikävät kokemukset voivat herätä myöhemmin vuosien kulut-tua henkilön tietämättä itsekään miksi on ärtyisä, allapäin, masentunut ja ahdistunut tai kärsii univaikeuksista. – Ihminen saattaa olla levoton tai yliak-tiivinen tai reagoida voimakkaasti asioihin ymmärtämättä, syitä siihen. Nämä ovat normaaleja reaktioita epänormaaliin tilan-teeseen muutaman päivän tai viikon ajan. Kannattaa hakea apua työterveyshuollosta, jos oireet jatkuvat pidempään, Helelä-Alho-puro sanoo. Liikuntakin edistää palautumista. Samoin asioiden jakaminen defusing- ja debriefing-ryhmissä. Hyvin toteutettu jälkihuolto on osa hyvää johtamista, työturvallisuutta ja kriisinhallintaa. RAJAMME VARTIJAT 45


Rajamme Vartijat 3-2016
To see the actual publication please follow the link above