Rajapartio tarkasti valtakunnan rajan kos-kemattomuutta, kun se havaitsi, että Ve-näjän puolelta mieshenkilö oli kävelemässä Suomeen. Hän pelästyi rajakoiraa ja istahti raja-aukolle. Mies ei puhunut suomea eikä venäjää. Venäjän rajaviranomaiset hakivat länsimaihin pyrkineen afganistanilaismie-hen pois. Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten yhteistyö on toiminut hyvin jo vuosikym-meniä. Mitä nyt viime talvena itärajan kautta Suomeen pyrki marras-helmikuussa noin 1 200 turvapaikanhakijaa Raja-Joose-pin ja Sallan raja-asemien kautta. K-SR:n rajatarkastusasemilla oli tuolloinkin laitto-man maahantulon suhteen rauhallista. – Kesä oli itärajalla rauhallinen. Tapahtu-mattomuus yllätti, kertoo K-SR:n komen-taja Ismo Kurki. Raja-asemilla ja maastorajalla varaudut-tiin kesän kynnyksellä laittoman maahan-tulon kasvuun. Rajalla oli kuitenkin rauhal-lista, vaikka rajan takana on painetta. – Itärajan yli yritetään tulla laittomasti, mutta Venäjän rajaviranomaiset ovat valp-paita ja pysäyttävät heidät pääosin omalla puolellaan rajaa. Rauhallisen rajatilanteen ylläpitämistä tavoitellaan jatkossakin. Kurjen mukaan tulevaisuuden ennustaminen on kuitenkin vaikeaa. – Vielä kolme vuotta sitten tulevaisuus näytti vakaalta. Nyt on vaikea ennustaa esi-merkiksi sitä, riittääkö Venäjän rajavalvon-takyky kriisimaista lähtevien ihmismassojen pysäyttämiseen, jos Venäjän läpi Suomeen ja tätä kautta muihin EU-maihin laittomasti pyrkivien määrä kasvaa suuresti. Sujuva vai turvallinen? Suomen ja Venäjän välisestä liikenteestä 75 % kulkee Kaakkois-Suomen rajanylitys-paikkojen eli Vaalimaan, Vainikkalan, Nuija-maan ja Imatran kautta. Näin on ollut Neu-vostoliiton hajoamisesta asti. Vuonna 2013 rajalla oli huippuvuosi. Itä-rajan liikenne kasvoi kahdeksan prosenttia. Matkustajaliikenne saavutti lähes 13 mil-joonan matkustajan rajan. Venäläiset päi-väkävijät ja turistit matkustivat ahkerasti Suomeen. Vuonna 2014 ruplan kurssi laski. Raaka-öljyn hinta ja Euroopan unionin Venäjälle asettamat pakotteet vaikuttivat kurssiin. Venäjän talouskasvu hidastui. Rajanylitys-ten määräni väheni edellisvuoteen verrat-tuna 12 prosenttia. – Tätä oli mahdotonta ennustaa etukä-teen. Rajatarkastusasemilla tavoite on sujuva ja turvallinen rajaliikenne. Rajatarkastuk-set pyrkivät ehkäisemään laittoman maa-hantulon. Matkustaja- ja tavaraliikenteen toivotaan sujuvan mahdollisimman jouhe-vasti. Suomeen ja muualle Schengen-alueelle saapuva Venäjän kansalainen tarvitsee vii-sumin, jossa ovat hänen sormenjälkensä. Näiden viisumien tarkistaminen hidastaa rajatarkastusta Suomessa 30–40 prosent-tia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että liikenne rajalla on vähentynyt, mutta työ-määrä rajatarkastuksissa on lähes ennal-laan. – Terroristi-iskujen jälkeen rajatarkas-tuksien tiukentamista on suunniteltu. EU:nkin kansalaisten rajatarkastuksiin käy-tettävä aika voi tuplaantua. Tähän asti EU-kansalaisille on tehty yleensä vain mini-mitarkistus. Vaalimaalla kokeiltiin viitisen vuotta sitten automaattista rajatarkas-tusta, mutta passiautomaateille ei löytynyt käyttäjiä. Eversti Ismo Kurki tekee muun muassa yhteistyötä Venäjän rajapalvelun kanssa. Hän on Kaakkois-Suomen alueen rajaval-tuutettuna tiiviisti tekemissä viipurilaisen kollegansa kanssa. Valtuutetut ja heidän sijaisensa tapaavat 15–20 kertaa vuodessa ja keskustelevat esimerkiksi rajaliikenteen sujuvuudesta ja rajan kunnosta. Rajaval-tuutettujen apulaiset tekevät yhteisiä ris-kianalyyseja rajanylityspaikoilla ja maasto-rajalla. – Tavoitteemme on pitää yhteinen raja mahdollisimman rauhallisena. Itse kokouk-set ovat muodollisia ja asiakeskeisiä. Niiden jälkeen saunomme ja keskustelemme epä-virallisesti päivällisellä. Viimeisessä tapaa-misessamme esim. tutustuimme K-SR:n rajakoiramestaruuskilpailuihin. Uudet säästöt tavoite Vuonna 2013 RVL:ssa käynnistetty talou-den sopeuttamisohjelma ei ole Ismo Kur-jen mukaan operatiivisesti juuri koskenut K-SR:a. Maastorajan valvonta säilytettiin kattavana sekä rajanylitykset turvallisina ja sujuvina. Rajaturvallisuus ei komentajan mukaan heikentynyt. Säästötoimet eivät lopu sopeuttamis-ohjelman päättyessä ensi vuonna. Nyt suunnitellaan jo toista sopeuttamisohjel-maa. Parhaillaan analysoidaan, voitaisiinko Imatran ja Niiralan rajatarkastusasemat sulkea yöajaksi. Ne ovat tällä hetkellä auki 24 tuntia vuorokaudessa. Suomalaiset käy-vät öisinkin tankkaamassa polttoainetta Venäjällä. – Päätöksen tekemiseksi analysoidaan, keitä öisin liikkuu ja miten sulkeminen hei-hin vaikuttaisi. Emme voi tehdä päätöstä kansallisella tasolla, vaan siitä on neuvotel-tava myös Venäjän kanssa. Kuulemistilaisuudessa elokuussa Imat-ralla Immolassa kunnat, maakuntaliitto ja elinkeinoelämä yksiselitteisesti vastustivat Imatran rajanylityspaikan aukiolon rajoit-tamista. Tavaraliikenne on Imatralla vilkasta myös yöaikaan. – Kaikki kuultavat totesivat, että yhteis-kunnalle aiheutuvat huomattavasti mitta-vammat lisäkulut rajoittamisesta kuin sen aiheuttamista säästöistä. Kuultavien mie-lestä Rajavartiolaitokselle tulisi antaa sen tarvitsemat määrärahat. – Kartoitamme myös mahdollisuutta nykyistä joustavampiin työvuoroihin. Perin-teisesti rajatarkastajat ovat työskennelleet kahdeksan tuntia kerralla. Jos otamme lii-kennemäärät huomioon, vilkkaina aikoina tarvitaan enemmän henkilöstöä kuin hil-jaisina aikoina. Työaikakokeilu päättyy syk-syllä, ja sen jälkeen päätetään jatkosta. K-SR on RVL:n suurin hallintoyksikkö. Laitoksen henkilöstöstä neljännes työsken-telee siellä. Uusia rajavartijoita koulutetaan jatkossakin itärajalle eläkepoistuman ver-ran. – Nyt on selvitettävänä esikuntaraken-teen kehittäminen ja henkilöstöhallinnon keskittäminen RVL:n johtoon. Tällä hetkellä esimerkiksi matkustuspalvelu toimii keski-tetysti. K-SR:n ongelma ovat vanhat, huono-kuntoiset kiinteistöt. Esimerkiksi Immo-lassa, jossa esikuntakin sijaitsee, joudutaan remontoimaan useita rakennuksia ja osa jopa purkamaan. 6 RAJAMME VARTIJAT
Rajamme Vartijat 3-2016
To see the actual publication please follow the link above