Taktiset kamerat valvomassa rajaa K-SR:n alueella on harjoitettu jo 1990-lu-vulta lähtien teknistä valvontaa. Se on toistaiseksi keskittynyt vahvasti vartioston alueen kiinteään MRTV-linjaan. Kiinteästi paikalleen asennettua MRTV-linjaa on vartioston vastuualueella yli 30 kilometriä. Vuosien aikana Rajavartiolaitos ja K-SR ovat koekäyttäneet erilaisia siirret-täviä teknisiä valvontavälineitä. Vuoden 2014 elo-syyskuusta asti on käy-tetty taktisia kameroita. Alkuun kameroita oli käytössä vain muutama asemaa kohden, ja nyt niitä on jo noin 80. Kameran ominaisuuksista Käytettävän valvontakameramallin ominai-suudet muistuttavat paljon metsästäjien riistakameroita. Kamera mahdollistaa kuvi-en lähettämisen tekstiviestinä puhelimeen tai sähköpostilla vastaanottajille. Lisäksi kuvat voidaan purkaa suoraan laitteelta. Kamera mahdollistaa kuvaamisen pimeäs-sä ihmissilmälle näkymättömän valaisun avulla. Kuvaan tallentuu tietona muun muassa kuvanottoaika, ja kamerat tuottavat väril-listä ja mustavalkoista materiaalia. Kameran luvaton käyttö voidaan estää salasanalla. Sitä on syytä käyttää, sillä havaintojen mukaan lähellä rajaa liikkuneet ovat löy-täneet kameroita maastosta. Virtalähteenä kamera hyödyntää omaa tai ulkoista akkua, ja väline voidaan kytkeä verkkovirtaan. Kuvia voidaan tarkastella yleisimmillä kuvankäsittelyohjelmilla ja kameran omasta näytöstä käyttöpaikalla. Kuvan lähettämi-sessä syntyy pieni vaikka ei merkittävä viive tarkasteltaessa asiaa valitun käyttötaktiikan mukaan. Viive tulee kuitenkin ottaa huomi-oon erityisesti kameroiden reaaliaikaisessa käytössä. Taktiset kamerat rajavalvonnassa Vallitsevan tilannekuvan ja riskianalyysien perusteella vartioston resursseja kohden-netaan valvontaan. Samojen periaatteiden mukaan käytetään taktisia kameroita var-tioston alueella. Niiden avulla voidaan esimerkiksi luoda painopiste valvonnan osalta, tehostaa tie-tyn kohdealueen valvontaa tai sijoittaa kameroita alueelle, jolla partiot liikkuvat harvemmin ja selvittää, onko kyseisellä alueella vartioston toimintaan vaikuttavia tapahtumia. Kameroita voidaan käyttää myös reaaliaikaisen tilanteen hallinnassa, koska niiden asentaminen on nopeaa ja helppoa. Ne lähettävät kuvatietonsa välit-tömästi esimerkiksi tilannejohtajan älypu-helimeen. Reaaliaikaisen tilanteen hallinnassa kameroita käytetään esim. kattavamman valvontaverkon luomiseen tai valvomaan tiettyä kohdetta. Nykyisessä toimintamal-lissa kameran tuottama kuvatieto ohjataan kameran käytöstä vastaavan aseman val-miuspartion johtajalle. Hän päättää, miten valvontatietoon reagoidaan. Partionjohta-jan päätös voi keskeyttää partion käynnissä olevan tehtävän ja lähettää partion tarkista-maan hälytyksen aiheuttajaa paikan päälle. Partionjohtajakin voi kuvan perusteella tunnistaa hälytyksen aiheuttajan, esim. paikallisen maanomistajan, ja olla rea-goimatta hälytykseen. Havainnoistaan ja toimenpiteistään partionjohtaja ilmoittaa johtokeskukseen kenttäjohtajalle. Käyt-töperiaatteen mukaan kamerat eivät ole hälyttimiä vaan tukevat muuta valvontaa. Kaikkiin kameroiden ottamiin kuviin ei rea-goida välittömästi, vaan asiaa harkitaan kameran antaman kuvan perusteella. Kameroiden käytöstä tulee ilmoittaa kyl-tein vastaavalla tavalla kuin esim. poliisin teknisestä liikennevalvonnasta. Keväällä 2016 vartioston alueelle asennettiinkin runsaasti teknisestä valvonnasta kertovia kylttejä. Niiden ulkonäkö vastaa poliisin teknisestä valvonnasta kertovia kylttejä ja tekstinä on Rajavartiolaitos. Kylttien asentaminen aktivoikin rajaseu-dun asukkaita. He ottivat yhteyttä lehdis-töön ja vartiostoon. Kansalaisia kiinnosti muun muassa se, onko heidän yksityisyy-tensä vaarassa, käytetäänkö kameroita lii-kennevalvontaan ja miksi kameroita tullaan käyttämään muuallakin kuin rajavyöhyk-keellä. Kansalaisten huoli yksityisyyden suojasta oli turha, sillä kamerat asennetaan siten, etteivät ne kuvaa esim. ihmisten pihoja. Kameroilla ei myöskään aiota valvoa lii-kennettä vaan tehostaa rajavalvontaa. Tek-ninen valvonta oli ennen mahdollista vain rajavyöhykkeellä, mutta tällä hetkellä laki mahdollistaa teknisen valvonnan asenta-misen muuallekin kuin rajavyöhykkeelle. K-SR:n alueella rajavyöhyke on paikoin niin kapea, ettei teknisen valvonnan käyttö vain rajavyöhykkeellä mahdollistaisi kameroiden täyttä hyödyntämistä valvonnassa. Taktisten kameroiden käytöstä Taktisten kameroiden käytöstä kertyy koko ajan kokemuksia, mutta jo nyt voidaan tehdä seuraavat havainnot kameroiden käytöstä: Kameroiden asentaminen on nopeaa ja helppoa ja käyttö yksinkertaista. Asetuk-set on helppo laittaa kohdalleen. Jokainen rajavartiomies voi asentaa kameran pai-kalleen lyhyellä koulutuksella. Kameroiden tuottama informaatio täydentää vartioston rajatilannekuvaa tuottaen tietoa kaikkina vuorokauden aikoina myös harvemmin partioiduilta alueilta. Kamerakuvien hyödynnettävyyttä voi parantaa lähettämällä kuvat useampaan paikkaan, jolloin niitä tarkastellaan muu-allakin kuin kyseisen aseman partiolla. Tällöin esim. johtokeskus käyttää ja jakelee mahdollisen kohdeajoneuvon tai -henkilön tuntomerkit. Käyttäjä voi vaikuttaa mer-kittävästi kameran informaation laatuun. Kameran suuntaus vaikuttaa paljon esim. ajoneuvojen tunnistamiseen. Taktisten kameroiden määrän lisäänty-minen tarkoittaa myös tiedon lisääntymistä toiminta-alueesta. Tietoon sisältyy myös syötteitä, joihin tulee reagoida välittömästi. Vartioston on kyettävä tulevaisuudessa reagoimaan uskottavasti myös näihin syöt-teisiin, jolloin ollaan tilanteessa, jossa käy-tettävää taktiikkaa on jatkuvasti arvioitava uudelleen. RAJAMME VARTIJAT 9
Rajamme Vartijat 3-2016
To see the actual publication please follow the link above