Page 10

Rajamme_vartijat_1-17

Tekniset ratkaisut ja järjestelmät ovat jopa siinä määrin erottama-ton osa työ- ja toimintaympäris-töä, että nykyään on vaikea hahmottaa omaan toimintaan välittömästi tai välil-lisesti liittyvää kehittynyttä teknologiaa. On myös vaikea enää löytää sellaista toi-mintaa, jossa ei ole mitään tietoteknisiä komponentteja ja järjestelmiä. Teknolo-gian kehitys on edennyt niin pitkälle, että osa ihmiskehon elimiä voidaan korvata synteettisillä komponenteilla, joita oh-jataan mikrosiruilla ja jotka kommuni-koivat muiden laitteiden ja järjestelmien kanssa.  Yleensä tekniikan lisäämisessä on tavoitteena saada aikaan halutun toiminnan kannalta positiivisia vaiku-tuksia. Esimerkiksi rajaturvallisuus-tehtävissä johtamistoimintaa tuetaan luomalla erilaisilla järjestelmillä tilan-nekuvaa päätöksentekijälle. Paperisesta kartasta on siirrytty digitalisoituihin johtamisjärjestelmiin ja näin mahdollis-tettu nopeampi päätöksenteko- ja rea-gointikyky. Teknologian lisääminen tuo kuitenkin mukanaan myös uudenlaisia riskejä, jotka tulee tiedostaa ja hallita. Riskien hallinta järjestelmäajattelun avulla Jotta voisi hallita tekniikan käyttöön liit-tyviä riskejä, on ensin hahmotettava ja ymmärrettävä laajempi kokonaisuus ja sen osa-alueet. Hyvänä työkaluna tähän toimii järjestelmäajattelu: jokaista toi-mintoa tai toiminnallisuutta tarkastel-laan eri osajärjestelmien ja niiden välis-ten vuorovaikutussuhteiden avulla.    Esimerkiksi partio muodostaa ra-javalvontatehtävään 10 RAJAMME VARTIJAT varustautuneena järjestelmäkokonaisuuden. Partiolla on käytössään erilaisia materiaaliin (ajo-neuvo, voimankäyttövälineet, suojavaa-tetus, johtamisvälineet jne.), osaamiseen (yksittäisen henkilön taidot ja tiedot, partiotaktiikka jne.) ja organisaatioon (kenttäjohtamisjärjestelmä jne.) liitty-viä kyvykkyyksiä. Partion suorituskyvyn osalta on merkittävää, että kaikkiin näihin osa-alueisiin liittyvät riskit on minimoitu. TEKSTI: Everstiluutnantti Janne Kurvinen • KUVAT: Toivo Rossi Rajavalvontatekniikkasektori testaa vesialueen valvontatekniikkaa Tietotekniikkasuunnittelija Jouni Asikainen (edessä) pohtii, unohtuiko jotain.    Oleellista on analysoimalla löytää kriittiset tekijät jokaiselta osa-alueelta ja minimoida näihin liittyvät riskit. Teknii-kan käyttöön liittyvät riskit painottuvat useimmiten materiaalisiin kyvykkyyk-siin. Välillisesti niillä on vaikutusta myös muihin osa-alueisiin. Rajavalvontaparti-on on kyettävä esimerkiksi ilmoittamaan havainnoistaan. Tällöin yksi kriittinen kyvykkyys muodostuu johtamisvälineis-tä ja niihin liittyvistä osatekijöistä. Johta-mistoiminnan takaamiseksi on vaikutet-tava riskeihin, kuten virransaanti ja sen turvaaminen, hyvän radioyhteyden tur-vaaminen (oikeat antenniratkaisut, mo-nikanavareitittimet) ja laitteiden yleinen riittävä ympäristötekijöiden sietokyky (tärinä, pöly, kosteus).    Materiaaliin liittyvät riskit ovat useimmiten konkreettisia ja helposti ymmärrettäviä. Laite joko saa tai ei saa virtaa, se on yksinkertaista. Kun tekno-logian ja järjestelmien integraation sy-vyys ja laajuus kasvavat, riskien hallinta käy yhä haasteellisemmaksi. Yksittäis-ten riskien pienentäminen ei enää riitä, vaan on pyrittävä hallitsemaan myös erilaisten riskien yhteisvaikutukset. Täl-laisten yhteisvaikutusten arvioiminen voi olla joskus jopa lähes mahdotonta riippuen järjestelmän monimutkaisuu-desta. Teknologian kehittyminen tuo uudenlaisia riskejä Laitteiden ja järjestelmien kasvavan suorituskyvyn, keskinäisriippuvuuden ja verkottumisen myötä käyttäjät eivät enää tiedosta niihin liittyviä riskejä. Uhat liittyvät lähes aina käyttäjän hal-lussa olevaan tietoon, sen käyttöön, tallentamiseen ja jakamiseen. Käyttäjä ”Paperikartoista on siirrytty digitaalisiin johtamis-järjestelmiin.”


Rajamme_vartijat_1-17
To see the actual publication please follow the link above