Page 21

Rajamme_vartijat_1-17

Kaukopartiomies lähetti viestejä sylissään olevalla radiovastaanottimella. Pikkupulloissa on pervitiiniä, jota otettiin tiukoissa tilanteissa piristeeksi. Se on metamfetamiinia, joka on amfetamiiniakin vahvempi stimulantti. Kylmän sodan varjossa Kylmää sotaa käytiin turvautumalla pro-pagandaan, vakoiluun sekä taloudellisiin ja poliittisiin taistelukeinoihin. Tiheä vartioverkosto luotiin kylmän sodan hengessä. Itärajaa vartioitiin tiukasti mutta hiljaa. Rajalle alettiin rakentaa 1950-luvulla vartiotorneja.   – Miehet vartioivat rajaa vartio-vuoroissaan yksin. Vasta 1970-luvulla koppeihin saatiin lämmitys. Siitäkin piti tehdä jäynää naapurille. Eräs vartiovuo-rossa ollut rajamies riisui yläkroppansa paljaaksi ja pyyhki näyttävästi hikeä kas-voiltaan kovalla pakkasella neuvostovar-tijan kiikaroidessa touhua kylmissään koppinsa ikkunasta jäätä raaputtaen, kertoo museomestari Mika Albertsson.  Puolustuslaitoksen materiaalinen tilanne koheni. Uudet ilmakalustohan-kinnat helpottivat Rajavartiolaitoksen-kin työtä. Myös sen viestitoiminta kehit-tyi nopeasti.    Rajavartiolaitos oli ollut avainase-massa puhelinlinjojen rakentamisessa 21 RAJAMME VARTIJAT syrjäseudulle jo 1930-luvulla. Hyvät puhelinyhteydet olivat tarpeen, mutta niiden hoito ja ylläpito sitoivat kohtuut-tomasti voimavaroja. Rajavartiolaitos ra-kensi jatkuvasti omia linjoja, mutta antoi ne posti- ja lennätinlaitoksen hallintaan. Lähi- ja kaukoradioverkostot rakennet-tiin vuoteen 1964 mennessä. Tämän jäl-keen rajoilla oli melko kattavat ja hyvät puhelin-, lähiradio- ja kaukoradioyhtey-det. Vartiointi- ja viestikalusto lisääntyi nopeasti.    Pelastus- ja valvontatehtävien li-sääntyminen vauhditti eri viranomais-ten keskinäisen yhteistyön kehittämistä 1960-luvulla. Kasvavan huumeongelman myötä Rajavartioston tehtäviin lisättiin rikosten torjuntaan liittyvät asiat. Kos-ka huumeet tulivat lännestä, kovimman paineen alle joutuivat merivartiostot ja maapuolella Lapin rajavartiosto. Analogisesta digitekniikkaan 1980-luvun alussa kauko- ja lähiradio-kalusto uusittiin ja samalla suunniteltiin sanomaliikenteen salaamista. Viestien salaamislaitteistoon investoitiin ja luo-tiin entistä parempi vartiostojen radio-verkosto. Tietoliikenteen kehittyessä toi- mintavalmius parani nopeasti: keskuksia digitalisoitiin, viestivälineet kevenivät ja paranivat.    Rinnan viestiliikenteen teknisen kehityksen kanssa myös erilaiset elek-tronisen valvonnan mahdollisuudet paranivat. Erilaisia maavalvontatutkia ja valvontatelevisioita oli käytössä jo 1970-luvun lopussa.    Myöhemmin kaluston kirjo laajeni. Paikantamis- ja valvontajärjestelmät ke-hittyivät. Tutkien yhteiskäyttö tehostui. Akustiset laitteet lisääntyivät ja pimeän oloihin saatiin infrapunakalustoa.    Kehitys 1950- ja 1960-luvun lan-kailmaisimista tutkiin ja infrapunalait-teisiin oli nopea.    Tekniikka ei ole itsetarkoitus, eikä se vähennä perinteisen partioinnin ja varsinkaan koirien merkitystä. Siitä on kuitenkin tullut korvaamaton apu.   – Muistan kun ensimmäiset tieto-koneet tulivat vartioasemille 1990-lu-vulla. Ihmettelimme niitä kovasti. Nyt tietotekniikka on osa arkea, Albertsson sanoo. Lähde: Matti Kosonen ja Juha Pohjonen. Isänmaan portinvartijat. Otava. 1994.


Rajamme_vartijat_1-17
To see the actual publication please follow the link above