Mistä on hyvät - hankkeet tehty?

Rajamme_vartijat_1-17

Aluspuolella ei osteta valmiita tuotteita vaan ne luodaan tilaa-jan ja toimittajien yhteistyönä. Tuotteen suunnittelu ja rakentaminen voi olla vuosien mittainen prosessi.    Alusyksikön päällikkö, pääinsinööri Gunnar Holm Rajavartiolaitoksen esi-kunnan teknilliseltä osastolta on ollut vuosien varrella mukana lukuisissa hank-keissa. Hän toimi muun muassa ulkovar-tiolaiva Turvan hankepäällikkönä.    Alun perin laivanrakentajaksi opis-kelleen Holmin mielestä uuden aluksen tai alussarjan vastaanottaminen on aina yhtä palkitseva hetki. Sitä edeltää pitkä projekti, joka usein jakautuu vielä osa-projekteihin.   Holmin mukaan hankkeen onnis-tuminen perustuu ihmisiin, jotka sitou-tuvat hankkeeseen ja ymmärtävät, mitä sillä tavoitellaan, on kyse sitten tuottees-ta tai palvelusta. Hankkeen johtajalla on oltava koordinointikykyä ja taitoa saa-da ihmiset puhaltamaan yhteen hiileen sekä toimimaan aikataulussa.    – Asioita puolihuolimattomasti hoitavia ihmisiä ei hankkeisiin kaivata. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat avain-asemassa hankeen läpi viemisessä. Reilua peliä Tyypillisessä hankkeessa on mukana kaksi osapuolta: tilaaja ja toimittaja. Molemmilla on tavoitteena luoda hyvä tuote. Käsitys hyvästä tuotteesta voi kui-tenkin olla erilainen. 34 RAJAMME VARTIJAT TEKSTI: Tiina Komi • KUVAT: Nina Kaverinen Mistä on hyvät hankkeet tehty? Hyvä hanke on tehty taitavista ihmisistä, sanoo alusyksikön päällikkö Gunnar Holm. Hanke onnistuu, kun mukana olijat sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Tuotteen tai palvelun toimittajilla on oma projektiorganisaationsa, omat ta-voitteensa ja oma hallintonsa. Yritys pyrkii täyttämään asiakkaan toiveet, saamaan itselleen hyvät referenssit ja te-kemään voittoa.    Tilaajana Rajavartiolaitoksella on omat operatiivisiin tehtäviin liittyvät tavoitteensa ja vaatimuksensa. Toimit-tajan ja tilaajan tavoitteiden ja toiveiden yhteensovittaminen on omanlaisensa prosessi. Ristiriitoja syntyy esimerkiksi silloin, jos toimittajalla ja tilaajalla on erilaiset laatukriteerit tuotteelle tai eri-lainen käsitys toimituksen laajuudesta.    Molempien osapuolten projekti-päälliköiden on pystyttävä ratkaisemaan ongelmat niin, että yhteistyö sujuu jat-kossakin. Holm korostaa, että ostajapuo-len hankepäällikön on oltava järkevä ja reilu, eikä hän saa olla liian jääräpäinen.   – Sopimukseen kirjataan, mitä tila-taan, mutta siihen liittyvät yksityiskoh-dat voivat olla joko kullalla tai hopealla silattuja. Niitä on kuitenkin tulkittava järkevästi.    Reiluuteen kuuluu se, että toimit-tavalle yritykselle maksetaan sopimuk-sen ulkopuolelle menevistä lisäyksistä. Sama pätee myös päinvastoin: yrityksen on joustettava tarvittaessa. Suurhanke on sitkeyslaji Ulkovartiolaiva Turvan hankinnasta tehtiin alustavat päätökset vuonna 2008 ja virallinen hankepäätös vuotta myö-hemmin. Kyse oli poikkeuksellisen suu-resta hankkeesta, jossa Holm oli alusta asti mukana. Aluksen toiminnallisuus-profiili suunniteltiin yhteistyössä Suo-men ympäristökeskuksen ja usean eri ministeriön kanssa ja konsepti yhdessä laivanrakennusteollisuuden kanssa.    Toimittajia ja alihankkijoita oli joka puolella maailmaa. Komponentteja valmistettiin lukemattomia. Hankkeen aikana pidettiin satoja palavereja ja ko-kouksia. Projektin etenemisestä rapor-toitiin ylimmälle johdolle. Projektin sisällä oli johtoryhmä, hankeryhmä ja useita työryhmiä.    Holmin mukaan ison hankkeen läpivieminen on sitkeyslaji, jossa kärsi-mättömät ihmiset eivät pärjää. Suunnit-teluaika on pitkä, rakentaminen kestää kauan, käyttöönotto vie oman aikansa ja takuuaika on pitkä. Silti Turvan hankin-ta- ja valmistusnopeus on maailmanlaa-juisesti muiden vastaavien alusten val-mistamiseen verrattuna huippuluokkaa.    Projektin vetäjän on kyettävä huo-maamaan niin pienet kuin suuretkin ”Projektin vetäjän on kyettävä huomaamaan niin pienet kuin suuretkin asiat.”


Rajamme_vartijat_1-17
To see the actual publication please follow the link above