Suomalaiset ja venäläiset rajavar-tijat ahkeroivat suoalueella. Oli rajatolppien vaihtopäivä. Ne vaih-dettiin aina samanaikaisesti molemmin puolin rajaa, jotta rajavartijat pystyivät valvomaan toisiaan. Suomessa oli kehitetty lasikuitui-set rajatolpat mutta venäläiset eivät sitä tienneet. Heillä oli betoniset pylväät. Yhtä pylvästä kantamaan tarvittiin neljä miestä. Suomalaiset rajavartijat olivat ra-kentaneet suolle pitkospuut. Työ sujui ripeästi. Porukan päällikkö päätti teh-dä vähän jäynää venäläisille kollegoille. Hän pyysi ryhmänsä pienikokoisinta miestä hakemaan rajatolpan, jonka tämä sitten juoksutti olkapäällään paikalle. Venäläinen nelimiehinen ryhmä pysäh-tyi betonipylväs hartioillaan ihmettele-mään pikkumiehen voimannäytettä. Kun suomalaismies kantoi seuraa-vaksi kaksi tolppaa kerrallaan, venäläisil-tä putosi hämmästyksestä betonipylväs suohon. Heidän ryhmänjohtajansa suut-tui ja komensi miehensä töihin. Illan pimetessä rajavartijat lopetti-vat yhteisestä sopimuksesta työnsä pa-latakseen seuraavana päivänä takaisin. Aamulla kun suomalaiset tulivat rajalle, ensimmäisenä saapunut rajavartija teki ilmoituksen rajatapahtumasta. Venä-jältä Suomen puolelle kulkivat selvät kengänjäljet. Venäläiset olivat käyneet tutkimassa tsuhnien rajatolppaa ja sel-vittämässä voimamiehen arvoitusta. Rajamuseon museovartija, raja-vartija Mika Albertsson kertoo, että tällainen hyväntahtoinen kiusanteko oli tyypillistä rajamiesten huumoria. Raja-miehet tekivät jekkuja myös toisilleen, etenkin uusille rajavartijoille. – Yhteinen huumori edisti raja-mieshenkeä. Ensimmäinen automaattinen valvontakamera Miehet viettivät raja-asemilla pitkiä pätkiä kerrallaan. Porukassa oli pal-jon tee-se-itse-miehiä, jotka kehitti-vät erilaisia vempaimia arkea ja työtä 19 RAJAMME VARTIJAT TEKSTI: Tiina Komi • KUVAT: Nina Kaverinen Museomestari Mika Albertssonin mielestä rajavartijoiden tärkeimpiä työkaluja ovat koirat ja ilma-alukset. Ensimmäinen helikopteri tuli käyttöön vuonna 1960. helpottamaan. Kaikesta materiaalista otettiin ilo irti, kuten ennen oli tapa-na. Näistä innovaatioista pieni osa on nähtävänä Rajamuseossa Imatralla Im-molassa. Rajamuseo avattiin vuonna 1989. Sinne on tallennettu Rajavartiolaitoksen ja Suomen rajojen historiaa sekä raja-miesten arkea vuodesta 1919 lähtien. Rajamuseoon on tallennettu esi-merkiksi ensimmäinen automaattinen rajavalvontakamera. Se oli 1960-luvulla edellä aikaansa. Rajamiehet kiinnittivät puuhun tavallisen kameran ja virittivät sen laukeamaan, kun rajaloikkari katkai-sisi huomaamattoman ansalangan. Odo-tukset olivat korkealla, ja kamera napsi kuvia. Kun rajavartijoiden esimiehet kehittivät filmirullan, kuvissa oli vain eläimiä. Useimmiten kuvassa oli hirven takajalka. Valvontakameraa alettiinkin kutsua hirven takajalan kuvaajaksi. To-sin esimiesten määräyksestä sen käyttö loppui lyhyeen. – Noin kymmenen vuotta tästä ko-keilusta liikeilmaisulaitteet alkoivat olla jo arkipäivää. Valoa pimeään Rajavartijat partioivat talvisin suksilla. Pimeässä oli hankala hiihtää ja valojen käyttö oli kielletty. Miehet kaatuilivat. Niinpä eräs rajamies päätti tuoda valoa pimeään ja kehitti 1960- ja 1970-luku-jen taitteessa suksenkärkiin kiinnitettä-vät, alumiiniset latuvalot, jotka toimivat pattereilla. Rajavartijoiden palkat eivät olleet kummoiset, joten mies ajatteli vaurastua keksinnöllään ja yritti saada sille patentin. ”Rajamuseossa on esillä pieni osa rajavartijoiden tee-se-itse- innovaatioista.”
rajamme_vartijat_1_2017
To see the actual publication please follow the link above