Page 21

rajamme_vartijat_1_2017

Kaukopartiomies lähetti viestejä sylissään olevalla radiovastaanottimella. Pikkupulloissa on pervitiiniä, jota otettiin tiukoissa tilanteissa piristeeksi. Se on metamfetamiinia, joka on amfetamiiniakin vahvempi stimulantti. Kylmän sodan varjossa Kylmää sotaa käytiin turvautumalla pro-pagandaan, vakoiluun sekä taloudellisiin ja poliittisiin taistelukeinoihin. Tiheä vartioverkosto luotiin kylmän sodan hengessä. Itärajaa vartioitiin tiukasti mutta hiljaa. Rajalle alettiin rakentaa 1950-luvulla vartiotorneja.   – Miehet vartioivat rajaa vartio-vuoroissaan yksin. Vasta 1970-luvulla koppeihin saatiin lämmitys. Siitäkin piti tehdä jäynää naapurille. Eräs vartiovuo-rossa ollut rajamies riisui yläkroppansa paljaaksi ja pyyhki näyttävästi hikeä kas-voiltaan kovalla pakkasella neuvostovar-tijan kiikaroidessa touhua kylmissään koppinsa ikkunasta jäätä raaputtaen, kertoo museomestari Mika Albertsson.  Puolustuslaitoksen materiaalinen tilanne koheni. Uudet ilmakalustohan-kinnat helpottivat Rajavartiolaitoksen-kin työtä. Myös sen viestitoiminta kehit-tyi nopeasti.    Rajavartiolaitos oli ollut avainase-massa puhelinlinjojen rakentamisessa 21 RAJAMME VARTIJAT syrjäseudulle jo 1930-luvulla. Hyvät puhelinyhteydet olivat tarpeen, mutta niiden hoito ja ylläpito sitoivat kohtuut-tomasti voimavaroja. Rajavartiolaitos ra-kensi jatkuvasti omia linjoja, mutta antoi ne posti- ja lennätinlaitoksen hallintaan. Lähi- ja kaukoradioverkostot rakennet-tiin vuoteen 1964 mennessä. Tämän jäl-keen rajoilla oli melko kattavat ja hyvät puhelin-, lähiradio- ja kaukoradioyhtey-det. Vartiointi- ja viestikalusto lisääntyi nopeasti.    Pelastus- ja valvontatehtävien li-sääntyminen vauhditti eri viranomais-ten keskinäisen yhteistyön kehittämistä 1960-luvulla. Kasvavan huumeongelman myötä Rajavartioston tehtäviin lisättiin rikosten torjuntaan liittyvät asiat. Kos-ka huumeet tulivat lännestä, kovimman paineen alle joutuivat merivartiostot ja maapuolella Lapin rajavartiosto. Analogisesta digitekniikkaan 1980-luvun alussa kauko- ja lähiradio-kalusto uusittiin ja samalla suunniteltiin sanomaliikenteen salaamista. Viestien salaamislaitteistoon investoitiin ja luo-tiin entistä parempi vartiostojen radio-verkosto. Tietoliikenteen kehittyessä toi- mintavalmius parani nopeasti: keskuksia digitalisoitiin, viestivälineet kevenivät ja paranivat.    Rinnan viestiliikenteen teknisen kehityksen kanssa myös erilaiset elek-tronisen valvonnan mahdollisuudet paranivat. Erilaisia maavalvontatutkia ja valvontatelevisioita oli käytössä jo 1970-luvun lopussa.    Myöhemmin kaluston kirjo laajeni. Paikantamis- ja valvontajärjestelmät ke-hittyivät. Tutkien yhteiskäyttö tehostui. Akustiset laitteet lisääntyivät ja pimeän oloihin saatiin infrapunakalustoa.    Kehitys 1950- ja 1960-luvun lan-kailmaisimista tutkiin ja infrapunalait-teisiin oli nopea.    Tekniikka ei ole itsetarkoitus, eikä se vähennä perinteisen partioinnin ja varsinkaan koirien merkitystä. Siitä on kuitenkin tullut korvaamaton apu.   – Muistan kun ensimmäiset tieto-koneet tulivat vartioasemille 1990-lu-vulla. Ihmettelimme niitä kovasti. Nyt tietotekniikka on osa arkea, Albertsson sanoo. Lähde: Matti Kosonen ja Juha Pohjonen. Isänmaan portinvartijat. Otava. 1994.


rajamme_vartijat_1_2017
To see the actual publication please follow the link above