Vuoden 1913 vaiheilla Jooseppi ja Tilda saapuivat Luttojoelle ja kämpälle, jonka poroaitavahdit Arvid Pokka ja Uula Valle olivat rakentaneet itselleen saunaksi vuotta aiemmin. Jooseppi sil-mäili seutua ja havaitsi sen hyväksi. Niin nykäistiin Sota-Matilta ostettu vene ran-taan. Asuinkenttään nousi rakennuksia, joista osa on vieläkin jäljellä. Jooseppi oli ennen kaikkea erä-mies, joka oli kaatanut useammankin karhun, suden ja ahman. Myös kalastus ja helmenpyynti olivat hänelle tärkeitä. Parhaimpina aikoina Joosepilla ja Til-dalla oli puolenkymmentä lehmää sekä lampaita ja tietenkin poroja, joita sano-taan olleen kolmisensataa. Talvella 1937 Jooseppi menetti elä-mänkumppaninsa Tildan, joka menehtyi ilmeisesti syöpään. Siitä alkoi Joosepin elämän alamäki. 31 RAJAMME VARTIJAT Rajamiehet tulivat tutuiksi Toinen maailmansota vaikutti kaukana itärajalla, mutta partisaanisodan laaje-neminen pakotti Joosepin lähtemään hänen apunaan olleen kolttatytön kans-sa evakkoon 1943. Sodan loputtua Joo-seppi palasi kentälleen, mutta omaisuus oli eläimien ja monien tarveaineiden myötä mennyttä. Moskovan välirauhansopimuksen mukaan uusi raja kulki vain noin nel-jänsadan metrin etäisyydellä Joosepin kentästä. Nyt tulivat rajamiehet erityi-sen tutuiksi Joosepille. Lähin naapuri oli kuuden kilometrin päässä sijaitseva rajavartioasema. Kun Jooseppi oli ni-mellään nostanut asuinseutunsa monen tietoisuuteen ja nimi oli jo kartoissakin, uuden vartioaseman nimeksi vakiintui Raja-Joosepin rajavartioasema. Joosepilta ei jäänyt paljon perua hänen kuollessaan 1946. Perunkirjoitus kuitenkin suoritettiin, ja toinen Joo-sepin kivääri annettiin Saamelaismu-seolle ja toinen Lapin rajavartiostolle. Tämä rajavartiostolle tullut kivääri on nykyään Raja-Joosepin rajavartioase-man seinällä. Lähde: Lapin rajavartioston arkisto Raja-Joosepin asuinkenttä Inarin kunnassa Luttojoen varrella. Rajamiehet tulivat erityisen tutuiksi Joosepille.
rajamme_vartijat_1_2017
To see the actual publication please follow the link above