Merikeskus Vellamossa sijaitse-van Merivartiomuseon helmi on Vartiomoottorivene 11. Se on yksi 1930-luvulla rakennetusta kahdestakymmenestä Merivartiolaitok-sen vartiomoottoriveneestä. VMV 11 seisoo jykevästi mahtavassa venehallissa. Vartiomoottoriveneet suunnitel-tiin alun perin helpottamaan salakuljet-tajien kiinni ottamista. Alkoholijuomia koskeva kieltolaki oli voimassa vuosina 1919–1932, jolloin Suomessa ei saanut valmistaa, myydä eikä käyttää alkoholia. Niinpä alkoholia salakuljetettiin ulko-mailta. Merivartiomuseon tutkija Vilma Lempiäinen kertoo, että alkoholin salakuljetus ryöstäytyi täysin käsistä 1920-luvulla. Salakuljettajilla oli yhteyk-siä Eurooppaan ja Baltian maihin. – Romantisoitu kuva kieltolain ajasta on kaukana todellisuudesta. Sala-kuljetettu alkoholi oli pirtua. Juoma-tavat raaistuivat, väkivalta ja rikollisuus 40 RAJAMME VARTIJAT lisääntyivät. Salakuljetus oli iso yhteis-kunnallinen ongelma. Vuoteen 1939 mennessä Merivar-tiolaitos takavarikoi 1,7 miljoonaa litraa pirtua sekä 19 laivaa, 599 moottorive-nettä ja 169 venettä. Yksi salakuljetus-aluksista oli vuonna 1933 takavarikoi-tu Omar. Lasti oli jo myyty ja Omarin päällikkö yritti paeta veneellä mukanaan 250 900 markkaa. S/s Relly yritti ajaa merivartioaluksia upoksiin. Tilanne me-rellä oli niin tukala, että VMV 2 joutui käyttämään tykkiä. Omarin päällikön pako epäonnistui ja hänet saatiin kiinni. –Vartiomoottoriveneet suunni-teltiin nimenomaan merivartijoiden käyttöön. Ne olivat suomalaisen vene-suunnittelun taidon näyte ja niistä tuli merivartioinnin symboli. Nämä kotoi-sasti Vemmoiksi nimetyt alukset seik-kailivat elokuvissakin. Veneet olivat puurunkoisia, jous-tavia, nopeita ja monikäyttöisiä. Ne pystyivät toimimaan ulkomerellä, missä pirtulaivat liikkuivat. VMV 11 on Lem-piäisen mieluisin ”esine” museossa. Se edustaa hänelle nuoren, juuri itsenäisty-neen valtion organisoitumista. Merivartijat miinoja raivaamassa Tutkija Elina Pylsy-Komppa kertoo, että vaikka Merivartiolaitos perustettiin salakuljetuksen aisoihin saamiseksi, sen tehtäviin kuuluivat alusta asti myös me-rirajojen vartiointi ja meripelastus. En-simmäiset alukset saatiin tullilaitokselta. Sota-aikana Merivartiolaitos liitettiin osaksi puolustusvoimia ja vartiostoille annettiin myös sota-ajan tehtäviä. Var-tiomoottoriveneet olivat mukana sukel-lusveneiden torjunnassa. – Laatokalla oli oma merivartio-asemansa. Jatkosodan aikana merivar-tijoita lähetettiin komennukselle myös Äänisen rannalle. Sodan jälkeen vuonna 1944 Me-rivartiolaitos liitettiin Rajavartiolaitok-seen. Tosin merivartiostojen toiminta ei päässyt heti käyntiin, koska vartiostot osallistuivat miinanraivaukseen. Meri-miinoja ammuttiin vartiomoottorive-neiden tykeillä. Jos ammus ei osunut kohteeseensa ja räjähtänyt, merivartijat soutivat apuveneillä asettamaan am-muksia miinojen päälle ja soutivat vauh-dilla karkuun ennen niiden räjähtämistä. Miinanraivauksessa tuhoutui kaksi apu-venettä. – Merivartijat raivasivat yli 200 miinaa, Lempiäinen sanoo. Meriasemalta sotavangiksi Kymenlaakson museon yhteydessä toi-miva Merivartiomuseo perustettiin Kot-kaan 18 vuotta sitten Kotkan kaupungin ja Rajavartiolaitoksen yhteishankkeena. VMV 11 oli museoitu Kotkaan jo aiem-min. Museo toimii tiiviissä yhteistyössä Rajamuseon kanssa. Merivartiomuseo tallentaa myös valokuvia ja niihin liittyviä tarinoita. Eräs tarina kertoo emäntä Hilma Man-nosesta. Kun talvisota syttyi vuon-na 1939, pommit repivät mäntyjä irti Rikostutkimusvälinelaukku sisältää erilaisia rikosten tutkimukseen käytettyjä välineitä. Lavansaaren merivartioasemalla. Meri-
rajamme_vartijat_1_2017
To see the actual publication please follow the link above