Page 41

rajamme_vartijat_1_2017

Tätä väärennösten tutkintalaitetta käytettiin vielä 1990-luvulla. vartijat pakenivat veneillä, mutta emän-tä jäi jostain syystä saareen ja piiloutui kellariin. Yksikään veneissä olleista me-rivartijoista ei selvinnyt hengissä. Hilma joutui sotavangiksi, mutta pääsi muu-taman vuoden kuluttua vapaaksi. Hän jatkoi edelleen töitä aseman emäntänä.    Eräs kuva, joka on napattu vartio-moottoriveneen kannelta, kertoo tari-nan syksyllä 1955 kovassa myrskyssä karille karauttaneesta veneilijästä. Hän vietti luodolla kylmissään kolme vuoro-kautta, kunnes VMV 11 saapui paikalle ja miehistö pelasti hänet. Mallia matkustajalautalle    Salakuljetus alkoi kukoistaa uudel-leen 1950-luvulla. Kulutustavaroista oli sodan jälkeen pulaa, mikä ruokki mus-tanpörssin kauppaa. Vartiomoottorive-neisiin asennettiin tutkat, joiden ansios-ta salakuljetus saatiin aisoihin.    – Siihen asti merivartijoilla oli sil-miensä ja omien havaintojensa tukena esimerkiksi kiikarit. Tutkat monipuo-listivat navigointia ja helpottivat sala-kuljettajien 41 RAJAMME VARTIJAT löytämistä, Pylsy-Komppa sanoo.    Vemmojen koneet alkoivat tulla tiensä päähän 1950-luvulla. Ne vaihdet-tiin uusiin, jolloin veneiden nopeus hi-dastui noin 18 solmuun. Yleensä niiden vauhti oli kahdeksan solmua, mikä on niin hidas, että jopa huviveneet saattoi-vat ajaa ohi.    – Kerran eräästä matkustajalaivasta soitettiin ja tiedusteltiin, tarvitseeko vene hinausta. Vartiomoottoriveneen pääl-likkö tulistui ja komensi miehistöä lait-tamaan koneet täysille. Sen jälkeen hän porhalsi veneellä kolme kertaa matkus-tajalautan ympäri, Lempiäinen kertoo. Uusia haasteita Talvisin merivartijat liikkuivat jäällä suksilla, potkukelkoilla ja hevosilla sekä erilaisilla ilmapotkurein varustetuilla ”ropelleilla”, joista osa oli uniikkeja.    Museon kokoelmista löytyy Hydro-kopteri KR-124, jolla pääsi liikkumaan myös jäällä. Nämä ”kiitoreet” otettiin käyttöön merivartioasemilla 1970-lu- Merivartiomuseon tutkijat Vilma Lempiäinen ja Elina Pylsy-Komppa keräävät tietoa merivartioinnin historiasta. vulla ja niitä käytettiin ahkerasti keliri-kon eristämässä saaristossa. Kiitoreet poistuivat käytöstä tiukentuneiden työ-turvallisuusvaatimusten myötä vuosi-tuhannen vaihteessa.    Merivartiomuseossa on alusten lisäksi esillä erilaista merivartijoiden avuksi kehitettyä tekniikkaa.   – Alusten koko on kasvanut ja määrä pienentynyt. Valvontatekniikka on kehittynyt, Lempiäinen kertoo.    Pylsy-Komppa toteaa, ettei sala-kuljetus ole vieläkään päättynyt, vaikka sen valvonta on tehostunut ja tekniikka kehittynyt. Ilmiö ei ole kadonnut, mutta sen muoto on muuttunut. Nyt ongelma-na on esimerkiksi ihmissalakuljetus.    Merimuseon uusimpia lahjoituk-sia on kumivene, jolla joukko pakolaisia matkasi Turkista Kreikkaan. Frontexin operaatiossa mukana olleet suomalai-set merivartijat saivat pelastettua kaikki täpötäydessä veneessä olleet ihmiset ja toivat kumiveneen tullessaan Suomeen.    – Kuulumme Euroopan unioniin, joten meidän ulkorajamme ei ole vain täällä pohjolassa vaan myös Euroopan toisella laidalla, sanoo tutkija Elina Pylsy- Komppa.


rajamme_vartijat_1_2017
To see the actual publication please follow the link above