Page 12

veikko_1_2017

Aino Niiranen Historiaa Poikakoulusta “tyttökouluksi“ Alun alkujaan 150 vuotta sitten perustettu Helsingin normaalilyseo, kavereiden kesken ”Norssi”, on nähnyt elinaikanansa paljon kaikenlaista, kuten Suomen itsenäistymisen, talvi- ja jatkosodan, pommituksia ja vaikka mitä. Ehkä Norssia itseään ja sen oppilaita mullistavampaa on ollut se, kun poikaly-seoon asteli vuonna 1972 lauma hulmuava-helmaisia ja kikattavia norssityttöjä, reput selissä ja letit askelten tahdis-sa heilahdellen. Voisi ajatella, että Norssissa jo aikaisemmin olleet oppilaat oli-sivat järkyttyneet, mutta vuo-den 1973 Veikossa haastateltiin kouluun juuri tulleita tyttöjä ja saman luokan poika, eivätkä kummatkaan olleet juuri mitenkään moksiskaan. Tyttöjä ei haitannut olla yksi kolmestakymme-nestä kuudensadan pojan joukossa, eikä poikia loppujen lopuksi edes kovinkaan paljon hetkauttanut se, että luokalle tuli kasa tyttöjä. Tässä otteita haastattelusta, Veikko N:o 3 1973, 21: Miten te tytöt uskalsitte tulla tähän kouluun? Eikö se tunnu vähän orvolta, kun täällä on nyt 30 tyttöä 600 pojan kanssa? Ensimmäinen tyttö: Ei se musta ainakaan tunnu yhtään miltään. Toinen tyttö: Kyllä se aluksi jäi vähän jäytämään mieleen, mutta kun mulla on veli täällä, niin se ker-toi millaista täällä on. Ei se nyt enää miltään tunnu. Miten pojat on suhtautunut? Ensimmäinen tyttö: Musta ainakin aika kivasti. Toinen tytöistä: No, kyllä ne melko kivasti, joskus ne kyllä käy vähän uhoomaan, mutta ei sillä niin väliä. Noin sata vuotta Norssi ehti olla poika-kouluna. Siis vain viisikymmentä vuotta sen elinajasta tytöt ovat kävelleet sen käytävillä, täplittäneet ja kirjavoitta-neet läsnäolollaan oppitunteja ja ilma-piiriä. Nykyään Norssin lukion oppilais-ta yli puolet ovat tyttöjä, joten periaatteessa, ottaen huo-mioon, että aluksi Nors-sissa oli vain muutama kymmentä tyttöä, poi-kakoulusta tuli tyttö-koulu. Mielestäni on mielenkiintoista, että ihmiset, koulujärjestelmä ja maailma ovat muuttuneet niin paljon, Norssi mukana. Alun perin Suomessa koulu yleensäkin oli vain pojille, eivätkä tytöt joko päässeet tai halunneet lähteä opis-kelemaan mihinkään vaan jäivät kotiäideiksi ja hoitivat lapsia sekä taloa. Nykyään kuitenkin tytöt käyvät koulua pi-tempään ja enemmän kuin pojat. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia maita. On vielä-kin paikkoja, joissa tytöille eikä edes pojille-kaan anneta mahdollisuutta opiskeluun. Suomessa roolit ovat kuitenkin ikään kuin vaihtuneet ja käännähtäneet ympäri. 12 Veikko 1/2017


veikko_1_2017
To see the actual publication please follow the link above