Page 14

veikko_1_2017

Veikko varjoineen – luokkalehtien rooli Norssissa Historiaa “Kun ilmestyy lehti nimeltä Epäveikko, on selvää, ettei Veikkoon olla tyytyväisiä.” 1970-luvulla Norssin Veikossa vallitsi sen-suurin aika. Vasemmisto- ja hippiliikkei-den kasvaessa kasvoi myös oppilaiden halu ilmaista räikeimpiä mielipiteitään. Nuorten poliittinen aktiivisuus ja entistä selkeämpi oikeiston ja vasemmiston välinen jaottelu alkoivat näkyä myös koulussa. Aiemmin oi-keistolaisena pidetty Veikko pyrittiin nyt rii-sumaan poliittisesta sisällöstä. Kun nuorille tuli selväksi, ettei lehden aikaisemmasta lin-jasta poikkeavia tekstejä tahdottu julkaista, syntyivät Epäveikko, U-Veikko (eli Under-ground- Veikko) ja myöhemmin Skeptikko. Nämä epäviralliset muunnokset olivat luok-kalehtiä, joita yksittäiset koulun oppilaat ja kokonaiset luokat syventyivät tekemään. “Mutta näennäinen epäpoliittisuus onkin piilopoliittisuutta.” Alunperin Epäveikko ja muut variaatiot luotiin kertomaan oppilaiden omaa ääntä, oppilaiden todellista ääntä. Luokkalehdet olivat henkilökohtaisten arvojen lisäksi ky-symys ylpeydestä. Niiden tekijät kieltäytyi-vät toimimasta vain koulun “vanhan, perin-nerikkaan konventin” silmien alla. Vanhaa ja perinnerikasta oli myös lukijakunta - osa Veikkoa lukeneista vanhoista norsseista när-kästyi oppilaiden ajamista vapaamielisistä aatteista. Konservatiivisten entisten kou-lulaisten ajatukset takuulla näyttelivätkin omaa osaansa sensuurissa. Lukijoita vaihto-ehtoisilla mielipiteillään järkyttävää materi-aalia ei tahdottu julkaista. Esimerkiksi kun sotaväkeä käsittelevässä Veikossa tahdottiin puhua siviilipalveluksesta, ei näitä tekstejä suostuttu painamaan. Syitä moiselle itsesensuurille ja hyssyttelyl-le oli todennäköisesti pääasiassa kahden-laisia. Osa syistä oli puhtaasti taloudellisia, osa kysymys tarkoin vaalitusta maineesta ja sen säilyttämisestä tietynlaisena. Rahoitus Veikon painamiseen tuli osittain vanhoilta norsseilta, eivätkä he takuulla olisi suostu-neet rahoittamaan liberaaleja arvoja esittäviä julkaisuja. Puhumattakaan mainoksista, jois-ta Veikko sai osan tuloistaan. Tästä johtuu muun muassa lehden “mielipidesuuntien sensuroiminen” (kuten eräässä U-Veikossa mainitaan). Veikon toimitus pelkäsi sponso-reiden menettämistä. Sensuuria perusteltiin muun muassa sillä, että Veikko ei ole, eikä ole koskaan ollut, poliittinen julkaisu. Eräässä vaihtoehtoisessa julkaisussa puolestaan tilannetta luonneh-dittiin sanoin: “näennäinen epäpoliittisuus onkin piilopoliittisuutta.” Kyse ei nuorten mielestä siis ollut politisoitumisen estämises-tä, vaan eriävien mielipiteiden vaientamises-ta. Lopulta tämä johti siihen, että Veikossa oli pulaa teksteistä. 14 Veikko 1/2017


veikko_1_2017
To see the actual publication please follow the link above