Page 17

veikko_1_2017

Kaisa Vahteristo & Liisa Anttila Miksi luokkalehdet syntyivät? 1970-luvulla Norssia ravistelivat monenlai-set muutokset. Koulu muuttui poikakoulus-ta kaikkien kouluksi. Samalla muuttui Nors-sin yleinen ilmapiiri. Miksi koulu tuntui edelleen edustavan vain porvarillista maail-mankatsomusta? Jos Helsingin normaalily-seo todella oli koulu kaikille, täytyi sen myös edustaa jokaisen oppilaan näkemystä. Tämän kaltainen polarisoituminen ja politi-soituminen ei suinkaan rajoittunut Norssiin. 1970-luku oli poliittisesti aktiivista aikaa. Maailmantilanne oli epävakaa ja populaari-kulttuuri kehittyi jatkuvasti. Nuorisokult-tuuri tuli hetki hetkeltä näkyvämmäksi. Vietnamin sota oli monille ratkaiseva teki-jä, joka päätyi muovaamaan vahvasti omaa maailmankuvaa. Toisena merkittävänä ta-pahtumana voidaan mainita Biafran kriisi. Oppilaiden ääntä ajamaan kehitetty Teiniliit-to alkoi näyttää samanlaisia vastakkainaset-telun merkkejä kuin Veikkokin. Suomen Teiniliitto oli etujärjestö, joka toimi valta-kunnallisella tasolla Suomen oppikoulujen oppilaiden hyväksi. Järjestö oli vastuussa esi-merkiksi taksvärkkikeräyksistä. Nyt Teinilii-ton aiemmat konservatiiviset ja jokseenkin kansallismieliset arvot saivat vastapainok-seen vasemmistolaista, liberaalimpaa hen-keä. Suurimpiin johtaviin asemiin nousivat Teiniliiton sisällä lopulta taistolaiset. Monet poliitikot saivatkin siitä oivan ponnahdus-laudan poliittiselle uralleen. Esimerkiksi pääsihteerinä 1960- ja 1970-lukujen vaih-teessa toimi Marianne Laxén, nykyisin tun-nettu tasa-arvotyöntekijä ja rauhanaktivisti. Vaihtoehtoiset koululehdet olivat seurausta kansainvälisestä tapahtumaketjusta, johon vaikuttivat asennemuutokset ja erilaiset poliittiset tekijät. 70-luvun myllerryksen keskellä oli vain odotettavaa, että nämä muutokset paistoivat läpi myös nuorten teksteistä. Veikko 1/2017 17


veikko_1_2017
To see the actual publication please follow the link above